Avoin kirje Business Finlandille

Avoin kirje Business Finlandille

Hyvä Nina Kopola,

Ensin haluaisin onnitella sinua uudesta virastasi, joka on uskoakseni maamme talouden kannalta yksi merkittävimmistä. Kirjoitankin sinulle tätä avointa kirjettä, koska uskon meillä olevan yhteinen tavoite: suomalaisyritysten viennin vauhdittaminen ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito. Tarkoituksenani on tuoda toivottavasti hyödyllinen ulkopuolinen näkökulma, joka perustuu paitsi omiin ja muiden alan toimijoiden, myös vientiyritysten kokemuksiin ja havaintoihin kansainvälistymisen eri vaiheista. 

Haluaisinkin tässä esittää muutaman keskustelunavauksen niistä haasteista, joita me olemme työssämme kohdanneet, sekä esittää niihin mahdollisia ratkaisuja: 

 

Innovaatioiden kehittäminen ilman kaupallista suunnitelmallisuutta

Tutkimus- ja kehitystoiminta yrityksissä ja oppilaitoksissa on ehdottomasti itsessään arvokas merkki yhteiskunnan uusiutumiskyvystä. Viennin näkökulmasta on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan keksinnöt ja kaupalliset innovaatiot. Siinä missä tutkimus keskittyy uusien asioiden luomiseen, innovaatioita tulisi ajaa ratkaistavat ongelmat ja niiden kaupallinen potentiaali.

Tällä hetkellä ongelmat ja ratkaisut nähdään liian erillään toisistaan. Tämä on tullut ilmi usean eri vientiyrityksen kanssa, jotka ovat löytäneet itsensä seuraavasta tilanteesta: tuotekehitykseen on käytetty rahaa mahdollisesti miljooniakin euroja. Yleensä tuotekehityksen loppuvaiheessa tuotetta on pilotoitu Suomessa. Kun tuote on valmis, on ryhdytty tekemään markkinaselvitystä, ja (toivottavasti) todettu, että ensisijainen kohdemarkkina löytyy Suomen ulkopuolelta. Kun markkinoille on menty, on huomattu, ettei tuote ratkaisekaan ulkomaisessa kontekstissa ongelmaa sovellukaan kyseiselle markkinalle yhtä hyvin, tai ettei se ratkaise maailmalla niin merkittävää ongelmaa, että siitä oltaisiin valmiita maksamaan. Tai kuten eräs asiakas totesi: “Kehitimme alamme Ferrarin, kun asiakkaillemme olisi riittänyt Volvo”.

Perustavanlaatuinen ongelma on siis siinä, että meillä on innovaatioita, jotka eivät linkity mihinkään globaaliin tarpeeseen

Ratkaisuna todellisuudesta irrotettujen innovaatioiden ongelmaan ehdotan, että suomalaisia yrityksiä tuettaisiin nykyistäkin enemmän kansainvälisen markkinasopivuuden huomioimisessa

koko tuotekehitysprosessin ajan. Rahoitusta hakiessa yrityksiltä ja heidän tuotteiltaan voisi odottaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kaupallisen potentiaalin selvittämistä.

Jo ennen kuin yritys investoi tuotekehitykseen, sen olisi ymmärrettävä, mikä on se globaali ongelma, jonka ratkaisusta heidän liikevaihtonsa tulevaisuudessa syntyy. 

 

2)   Kansainvälisten verkostojen potentiaalia ei hyödynnetä

Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, uusille markkinoille meno vaatii usein paljon osaamista ja      verkostoja. Tämän vuoksi Business Finlandinkin verkoston laajeneminen maailmalla on erinomainen uutinen suomalaisille yrityksille. Kuitenkin isossa osassa suomalaisia pk-yrityksiä ei olla tietoisia käytössä olevista verkostoista ja siitä, millaista apua oikeastaan on tarjolla. 

Käydessäni kuuntelemassa Suomen suurlähettiläitä viesti oli selvä: apua annetaan niin paljon kuin se on resurssien puitteissa mahdollista. Tämän lisäksi erilaiset kauppayhdistykset tekevät tärkeää työtä verkostojen eteen. Erityismainintana Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, jonka ansiosta suomalaisilla on käytössään myös Saksan kauppakamarin toimistot ympäri maailman. Olen ollut vaikuttunut myös Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden tiimin kyvystä ja innosta edistää suomalaisten vientiyritysten asiaa. Lisäksi Suomesta löytyy runsaasti meidän kaltaisiamme yksityisiä toimijoita, joilla on valtavat verkostot maailmalla. 

Perustavanlaatuinen ongelma on siis siinä, että suomalaisten vientiyritysten käytössä olevista verkostoista on vaikeaa saada tietoa, joka konkretisoituisi liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Ratkaisuna verkostojen alihyödyntämiseen ehdotan, että näitä eri toimijoista koostuvia verkostoja koottaisiin yhteen esimerkiksi avoimeksi digitaaliseksi palveluksi, josta yritysten olisi helppo löytää oikea yhteyshenkilö. Toki meillä on yrityksenä kattava lista näistä eri julkisista ja yksityisistä toimijoista, mutta uskon, että julkisena palveluna tämä hyödyttäisi vielä useampaa yritystä. 

 

3) “Mikä on Team Finland?”

Olin elokuussa tilaisuudessa, joka oli täynnä kansainvälisen kaupan asiantuntijoita sekä eri kauppayhdistyksistä että eri kokoisista yrityksistä. Erään puheenvuoron jälkeen pitkään alalla ollut henkilö nousi ylös ja kysyi: “Mikä se Team Finland oikein nyt on?” Kysymyksen saamista reaktioista ja aiemmista keskusteluista niin muiden alan asiantuntijoiden kuin asiakkaidenkin kanssa on ollut pääteltävissä, ettei kyseinen henkilö suinkaan seissyt kysymyksineen yksin. 

Jos seikkailu Business Finlandin, kaupunkien, ELY-keskusten, kauppakamarien, Finnveran ja muiden palveluiden viidakossa on haastavaa asiantuntijoille, on se sitä varmasti myös pk-yrityksille. Nyt moni yritys jää ilman sitä julkista apua ja tukea, joka heille kuuluisi. 

Yrityksille ei myöskään ole selvää, missä julkisten puolen maksuttomien ja yksityisten puolen maksullisten palveluiden raja menee. Olisi tärkeää, että myös julkiset toimijat muistuttaisivat yritykselle, että kansainvälistyminen vaatii aina myös omaa rahaa ja asiantuntijoita. Kaikille ei aina ole kirkasta, että vaikka julkiselta puolelta saa neuvontaa, varsinainen konsultointi ei kuulu esimerkiksi Business Finlandin tehtäviin. 

Perustavanlaatuinen ongelma on siis siinä, että rajapinnat Business Finlandin organisaation ja muiden kansainvälistymisessä tukevien tahojen välillä eivät ole selvillä, eikä vientiyritys voi luottaa siihen, että saa tietoonsa, saati käyttöönsä, kaikki olemassa olevat resurssit, joista voi sitten tarpeensa mukaan valita.

Ratkaisuna ehdotan, että yhteistyötä eri osapuolten välillä tiivistettäisiin ainakin niin, että kentällä oleville toimijoille olisi mahdollisimman selvää, missä eri organisaatioiden toiminnan rajat kulkevat, ja niin yksityisten kuin julkistenkin toimijoiden olisi entistä helpompaa ohjata asiakkaitaan oikeiden palveluiden ja yhteyshenkilöiden luo. 

 

Toivon, että tämä viesti toimisi pelinavauksena yhä monipuolisempaan yhteistyöhön niiden julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä, jotka jakavat yhteisen tavoitteemme vauhdittaa suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja vahvistaa pohjaa hyvinvointiyhteiskunnallemme. Edessämme on valtava yhteinen haaste, kun meidän on jatkuvasti parannettava kansakuntamme kilpailukykyä samalla kuitenkin kestävä kehitys huomioiden. Tätä keskustelua haluaisin jatkaa mielelläni sekä sinun, että muiden julkisten ja yksityisten toimijoiden kautta.

 

Yhteistyöterveisin,

Salla Hänninen

Toimitusjohtaja, kansainvälistäjä

Palava Global